Kiertotalouden palvelut yhteiseen paikalliseen omistukseen


#1

Tämä on kommenttiketju artikkelille https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/experiment/259/

#3

Testattava asia: Ensimmäinen nopea kokeilu /lokakuu 2017 Onko Suomen lainsäädännön ja rahoitusta valvovien organisaation näkemyksen mukaan Suomessa mahdollista välittää siirtokelvottomia osakkeita?
Kriittisyys liiketoiminnan onnistumiselle: 2

Tiedon keräys ja analysointi: Finanssivalvonnan virkamiehen haastattelu, kahden lakimiehen haastattelu

Kustannus: 1
Luotettavuus: 3

Kriteerit hyväksynnälle tai hylkäykselle: Vähintään kolme asiantuntijaa sanoo, että kyllä se voisi olla mahdollista

Tulokset: “Teoriassa se voisi olla mahdollista, mutta emme tiedä miten”
Uskottavuus: 2

Johtopäätökset: Siirtokelvottomuuden määrittelyyn kannattaa mieluummin lähteä tarpeen todentamisen kautta. Jos Suomesta löytyy sekä rahoituksen hakijoita että rahoittajia ja toimintamallin voisi skaalata helposti, niin viranomaisten on helpompi löytää keinot toteuttaa lainsäädännölliset rakenteet.

Seuraavat askeleet: Tutkimme markkinoita ja Standard Mark -brändiä ensin. Lisäkysymys: onko siirtokelvottomuus välttämätöntä yhteisörahoituksen kannalta? -> Aloitamme Standard Mark -mallin työstämisestä Suomeen ja lainamuotoisesta joukkorahoituksesta.


#4

Täältä löytyy kokeilussa tähän mennessä koottu aineisto: https://docs.google.com/presentation/d/12GfMcdz8X9fulVt499ukRM29laiKiwZhrqG_EH8HHQA/edit?usp=sharing


#5

Kokeilu 2: Sidosryhmähaastattelut: Voisiko Standard Mark -mallista olla hyötyä yhteiskunnallisten yritysten rahoittamisessa Suomessa?
Tiedon keräys ja analysointi
Luonnoksen lähettäminen tärkeimmille sidosryhmille ja tapaamiset ja puhelut joissa asiasta keskustellaan laajemmin.
Kustannus
Tapaamiset ja matkustaminen vaativat aikaa, joten kustannus on suuri: 3
Luotettavuus
Riippuu siitä, kuinka laaja ryhmä ehditään haastatella
Kriteerit hyväksynnälle tai hylkäämiselle
Ymmärtävätkö haastateltavat mistä on kyse?
Miten suuriksi haastateltavat näkevät erot Iso-Britannian ja Suomen lainsäädännön ja yhteiskuntarakenteen välillä suhteessa Community Shareseihin?
Miten paljon he näkevät tällaiselle tarvetta osuuskuntien ja yhteiskunnallisten yritysten rahoittamisessa?
Muistiinpanot haastatteluista
Sami Karhu, Pellervo-Seura
Tapaaminen Helsingissä 20.12.2017
Osuuskuntia on todella monenlaisia, erilaisilla ideologioilla
Osuuskuntatoiminnan pitkä (poliittinen) historia
Isot osuuskunnat merkittävässä asemassa suomalaisessa markkinataloudessa
Alkupääoman määrällä ja tietysti erityisesti ansaintalogiikalla on merkitystä
Yhteydet Antti Taloseen (Työosuuskunta.fi) ja Heidi Forsström-Tuomiseen (Pellervon taloustutkimus)
Pellervo-Seuran johtamiskoulu tuottaa koulutusta, mutta osallistujia on vaikea saada vaikka osaamista tarvitaan.
Uusi kysymys: Ehkä rahoituksen saamiseen liittyvä koulutus olisi motivoivampaa?
Antti Talonen & Raisa Heinola, Työosuuskunta piste fi
Tapaaminen Tampereella 4.1.2018
Työosuuskunta piste fi on rakennettu muutama vuosi sitten hankerahoituksella palvelemaan osuuskuntia: markkinapaikka, tekijöiden löytämisen väline ja on suunniteltu myös joukkorahoittamista
Tiedostavat kuluttajat valitsevat osuuskunnan palvelut ja tuotteet osakeyhtiöiden sijaan -> omistajuus ja voitonjako tasa-arvoisempaa
Työosuuskunta piste fi:n joukkorahoituksen instrumentti on osuusmaksut, eli osuuskunnille etsitään lisää jäseniä. Osakeanteja tai lainoja ei alustalla tarjota.
Alustan kehittäminen on nyt lepäämässä, mahdollisesti uusi hanke tulossa
Osakeanti katsotaan epätasa-arvoiseksi ja osuuskuntien idean vastaiseksi: syntyy osuuskunnan tarkoituksesta (yhteinen tuotantoväline) poikkeava missio, jos mukaan tulee osakepääomalleen tuottoa vaativia osakkaita.
Uusi kysymys: millaiset säännöt mahdollistaisivat osuuskunnan jäsenten tasa-arvon sekä pääoman keräämisen yhteisiä hankintoja varten?
Jukka Peltokoski, KSL, Jaana Pirkkalainen, tutkija, Italian sosiaaliset osuuskunnat
Tapaaminen Tampereella 5.1.2018
Osuuskuntia on todella monenlaisia ja monenlaisella ideologialla
Italiassa malli, jossa osuuskunnat rahastoivat tietyn osan voitostaan yhteiseen rahastoon, josta voi saada apurahaa tai lainoja kehittämiseen tarvittaessa
Pääomaa ja rahoituksen osaamista tarvitaan myös osuuskunnissa Suomessa.
Uusi kysymys: Mikä rahoitusmalli olisi paras alkaville osuuskunnille?
Uusi kysymys: Mitä osuuskuntalaki mahdollistaa jo nyt?
Uusi kysymys: Yhteiskunnallisen yrityksen ja osuuskunnan määritelmän luonnolliset yhtymäkohdat - ovatko kaikki osuuskunnat yhteiskunnallisia yrityksiä?
Uusi kysymys: Kuka voisi valvoa merkin antamista, niin ettei se tulisi liian kalliiksi yrityksille?
Kimmo Lipponen, Arvoliitto
Puhelu 19.1.2018
Kimmo on tällä hetkellä virkavapaalla - Arvoliiton suunnitelmat ja yhteistyömahdollisuudet julkaistaan tammi-helmikuun vaihteessa
Rahoituksesta kannattaa olla yhteydessä Sitraan
Tulokset
Tuloksena on, että tällaisenaan Community Shares Standard Mark ei sovellu Suomeen. Osuuskunnan perussääntöjä saattaisi olla mahdollista muokata vastaamaan sitä, mutta sen soveltaminen muihin yhteiskunnallisten yritysten yritysmuotoihin onkin jo aivan toinen juttu.
Haastattelijan kokemuksena oli hankala tulla ymmärretyksi, ehkä en löytänyt vielä oikeita henkilöitä, jotka tuntisivat rahoitusalaa ja osuuskuntia ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä tarpeeksi, tai ehkä en osannut itsekään vielä selittää asiaa ja kysyä oikeita kysymyksiä?
Osuuskuntien rahoitusmahdollisuudet tarvitsevat vielä lisää selvittelyä -> Mitä mahdollisuuksia Suomen osuuskuntalailla olisi taipua Community Shares -malliin?

Seurauksena on, että tarvitaan myös toinen kokeilu, jossa kokeillaan kampanjan rakentamista Standark Mark -ohjeilla yhdessä olemassa olevan yrityksen kanssa. Kokeillaan ohjeita muuten, paitsi osuuskuntien osakeantiin liittyvät järjestelyt, eli keskiössä ovat yhteisön rakentamista, talouslaskelmia ja kampanjamateriaalia koskevat ohjeet.